Kronikkablogi |
04.02.2017 |
Paavali Halonen |
”…Ikivanhoista ajoista saakka on Kemijärvestä johtavia vesiteitä myöten kuljettu kolmeen mereen: Pohjanlahdelle, Jäämerelle ja Vienanmerelle. Tarinan mukaan seudulla sijaitsi jo varhain kaksi suurta lapinkylää; Termuslahti ja Vihtala, jotka pirkkalaiset hävittivät. Ensimmäinen vakinainen suomalaisasukas – niin kerrotaan – oli kuuluisan sissijohtajan Pekka Vesaisen alipäällikkö Paavo Halonen, joka 1580-luvulla asettui nykyiselle Halosenniemelle. Samoihin aikoihin saapui asuja myös Luusuaan. V. 1648, jolloin ensimmäinen Kemijärven neljästä kirkosta valmistui, oli kappeliseurakunnassa taloja 13, niistä kuitenkin autioina 5.””…Ikivanhoista ajoista saakka on Kemijärvestä johtavia vesiteitä myöten kuljettu kolmeen mereen: Pohjanlahdelle, Jäämerelle ja Vienanmerelle. Tarinan mukaan seudulla sijaitsi jo varhain kaksi suurta lapinkylää; Termuslahti ja Vihtala, jotka pirkkalaiset hävittivät. Ensimmäinen vakinainen suomalaisasukas – niin kerrotaan – oli kuuluisan sissijohtajan Pekka Vesaisen alipäällikkö Paavo Halonen, joka 1580-luvulla asettui nykyiselle Halosenniemelle. Samoihin aikoihin saapui asuja myös Luusuaan. V. 1648, jolloin ensimmäinen Kemijärven neljästä kirkosta valmistui, oli kappeliseurakunnassa taloja 13, niistä kuitenkin autioina 5.””…Ikivanhoista ajoista saakka on Kemijärvestä johtavia vesiteitä myöten kuljettu kolmeen mereen: Pohjanlahdelle, Jäämerelle ja Vienanmerelle. Tarinan mukaan seudulla sijaitsi jo varhain kaksi suurta lapinkylää; Termuslahti ja Vihtala, jotka pirkkalaiset hävittivät. Ensimmäinen vakinainen suomalaisasukas – niin kerrotaan – oli kuuluisan sissijohtajan Pekka Vesaisen alipäällikkö Paavo Halonen, joka 1580-luvulla asettui nykyiselle Halosenniemelle. Samoihin aikoihin saapui asuja myös Luusuaan. V. 1648, jolloin ensimmäinen Kemijärven neljästä kirkosta valmistui, oli kappeliseurakunnassa taloja 13, niistä kuitenkin autioina 5.”